Jokunen minuutti 14. päivän puolella tuli oikea hetki tarkistaa, mitä joulukalenteri tarjoaa päivälle, josta jouluaattoon on enää 10 aamua. Käteen tuli juoma-astia, jonka omanlaisesta tyylistä tunnisti Saimaan Juomatehtaan tuotteeksi. Etiketissä kukkii lievä tautologia: Brewer’s Special Winter Special. Prosentteja ruokakauppaoluessa on 4,7. Lasiin kaadettaessa nousee nätti, maitosuklaan värinen pumpulinen vaahto, joka kylläkin laskee pian. Väri on hyvin tumma, melkein musta.
Nenää ei tarvitse tunkea edes lasin lähelle, kun se jo tavoittaa tämän oluen hallitsevan 
aromin. Tähtianis tulvahtaa nenään ja hetken jo muistoissaan istuu Ateenan Plakan samettisessa yössä maidonvalkea ouzo edessään. Kun havahtuu takaisin talvenrähmäiseen Suomeen, nenä aavistelee aistivansa myös muuta maustetta, mutta aniksen alta se ei nouse esiin. Maussa anis on yhä vahvana hallitsijana, mutta sen alta kampeaa estradille myös kardemummaa, kanelia ja neilikkaa, melkoinen häivähdys myös tummaa suklaata ja paahteista mallasta. Humalointi on heiveröistä ja sekin vähä enempi kitkerää kuin katkeraa ja viipyy jälkimaussa pitkään, vielä kun muut mausteet anista myöten ovat haihtuneet. Olut ei ole kovin onnistunut opinnäyte panimomestarilta, sillä näin runsas mausteisuus kaipaisi tuekseen makeampaa maltaisuutta ja pari prosenttia lisää voltteja. Loppuvaikutelma on tasapainoton ja kitkeryyden takia jopa epämiellyttävä. Tälle suosittaa ruokakumppaniksi ehkä suklaata, joka voisi toimia samoin kuin villiviini arkkitehdillä: peittäisi suunnittelun virheet.
Vastaa