Oopperareissulla Tampereelle tuli tilaisuus käydä kokemassa, miltä paljon puhutussa Arto Rastaan Periscopessa ruoka maistaa. Ratinan uudessa kauppakeskuksessa kaupungin kattojen ylle kohoava ja Pyhäjärven pintaan peilaava rakennus jo on jonkin sortin wau, etumerkin jokainen saa päättää itse. Ja sali on samaa hulppeaa linjaa eli puitteet ovat kunnossa.…
Peuranpa pyllyä ihanaa…
Otsikon säe on peräisin Erkki Tiesmaan sanoittamaksi merkitystä suositusta sota-ajan renkutuksesta Eldankajärven jää, jossa lähinnä käsitellään rintaman muonitusoloja: ”Läskiä, lotinaa / ja peuranpa pyllyä ihanaa / on römpsässä käristetty, kiristetty / vattahan varistettu juu.”Tämän tarkempaa biologista kuvausta ei tuosta peurasta anneta, mutta saattaapa tuo olla ollut metsäpeura eli se sorkkaeläin, joka on käytännössä sama kuin poro, mutta on villi. …
Paska kattaus
SYÖTÄVÄ TAIDE. Turun uusi Taidehalli avattiin helmikuun lauantaina 9. päivänä Vanhalla Raatihuoneella. Sunnuntaina kävin sen kamalan lumimyräkän läpi korkkaamassa. Tässä näyttelyn ruokatarjonta: paskaa keramiikassa. Muu vähän mietitytti.
…
Messuja ja Kirja à la Cartea
Tämän vuoden ensimmäinen joulu on ohi ja nyt varrotaan sitä toista eli joulupuk…eiku Kiesuksen syntymäjuhlaa. Tämä ensimmäinen oli Turun Kirja- ja Ruokamessut, molemmat maan ensimmäisiä, esikuvia Helsingin vastaaville. Kirjamessut toki ovat nyt Helsingissä isommat, mutta samalla enempi business-henkisemmät. Turussa messutaan kotoisasti, tunteella. Ruokamessuissa Turku nokittaa Hesan ennen kaikkea laadulla. Molempiin on jollain tapaa henkilökohtainen suhde. Kirjamessuista vaikutuin käytyäni 70- ja 80-luvuilla muutaman kerran Frankfurtin kirjamessuilla, ja 80-luvulla jonkun kerran aiheesta poleemisesti kirjoitinkin. Kun messut sitten 90 aloitti, iloni oli iso enkä kertaakaan ole messuilta poissa ollut. Ruokamessuilla olen toimikunnassa saanut istua, Vahteran Antin ja Wahlmanin Akin kanssa, ainoina alusta asti….
Nipotusta Ipoista – Neipa pelastaa
Minä monen muun vanhan liiton olutharrastajan mukana olen mittani aika täyteen juonut noita toisen aallon olutvallankumouskaaderien humalilla tihuksi tykittämiä Ipoja. Avuttomina, hämmentyneinä ja kasvavasti kyynisinä seuraamme oluttrendien kiivaana toisiaan seuraavia järistyksiä ja niistä sikiäviä sekavia tsunameja. (Tässä kohtaa voi sanoa, että kun 90-luvun roolipaineissa uskalsi tunnustaa, että Cantillonin lambiceissa maistui inha viemäri, tänäänkään ei pelkää olutuskovien ja heidän ylipappiensa vihaa ja ylenkatsetta: hapanoluet ovat ihan kamalaa kuraa.)…
Rapulonin riippuva puutarha
Muinaisen maailman seitsemään ihmeeseen kuuluivat Babylonin riippuvat puutarhat, jotka myös Semiramiin riippuvina puutarhoina tunnettin. Tai tunnettiin ja tunnettiin, historiallisia todisteita niistä ei ole. Joka tapauksessa niitten sanottiin olevan Nebukadnmesar II:n aikaansaannosta jostain vuoden 600 eaa. paikkeilta.
Vaan eipä hätää, juuri nyt on oikea aika rakentaa oma versio riippuvista puutarhoista. Nyt kuitenkaan emme tee Babylonin, vaan Rapulonin riippuvan puutarhan. Kuten nimikin sanoo, se tehdään ravuista ja puutarhaa markkeeraavat kruunutillin kukinnot.
Kas näin. Hankitaan rapuja. Pari kiloa tai 40-50 kpl. Lajilla ei ole väliä, tämä puuha onnistuu niin kotimaisilla joki- tai täpläravuilla kuin kiinalaisilla laatikkoravuillakin. Laatikkorapuja jos käytetään, kannattaa ostaa jumboja. Niissä noin 30 kpl:een laatikoissa ravut ovat pieniä eikä niissä juuri ole syömistä, kun luomistyö on ohi.
Valitaan sopivat astiat. Pohjalle halkaisijaltaan noin 25-senttinen vati. Siihen korkeareunainen kulho eli pikkumi. Korkeus 8-10 cm ja halkaisija jotain 20 senttiä. Sitten toinen kulho tai vastaava, jossa korkeutta noin 15 cm ja halkaisijaa 12-15 cm. Ja sitten vielä maljakko tai vastaava, jolla on korkeutta noin 20-22 cm ja halkaisjaa semmoiset 8-10 senttiä. Oikeat koot löytää kokeilemalla; nuo yllä olevat luvut ovat suuntaa antavia.
Nämä astiat laitetaan sisäkkäin. Vadilla olevan alimman kulhon reunoille ripustetaan ympäriinsä rapuja kippuran pyrstön varaan. Sama toistetaan seuraavassa kulhossa ja vielä ylimmässä maljakossa. Ja kas, siinä meillä Rapulonin komea torni, joka kruunataan komeimmalla DeliVerden kruunutillillä ja tökitääön vielä pienempiä kruunuja sinne tänne röyheiksi riippuviksi puutarhoiksi. Loput tillin kukinnot voi laittaa pöydän koristeeksi maljakkoon.
Ei kun barbaarit vaan komeuden kimppuun nälkäisellä kiihkolla kunnes jäljellä on enää raunioita eli rapujen panssareita. Ja näin käy, että tästäkään puutarhasta ei jää historiallisia todisteita.
——
Nämä kruunutillit ovat samaa kasvustoa kuin puutarhan muutkin tillit. Osa vain korjataan lehtitillinä ja osan annetaan kasvaa kukintoon asti. Kruunutilli on rapujen keitossa välttämätön mauste. Toinen käyttökohde on kurkkujen säilöntä. Juuri muuhun kruunutilliä ei Suomessa käytetä. Muualla tillin siemenet ovat hyvä mauste sukulaisten kuminan ja fenkolin tapaan, mutta meillä tilli ei tuleennu kunnolla korjuukuntoon. Kotioloissa niitä toki voi käyttää vaikkapa rapuiltaa seuraavana aamuna. Niitä pureskellessä hengitys raikastuu sosiaalikuntoon. Kokeilin kukintoja kerran tillimarttiinissakin. Mukava aromi tuli, kun siemeniä hieman ensin hieroi lasin pohjalla.
