Oopperareissulla Tampereelle tuli tilaisuus käydä kokemassa, miltä paljon puhutussa Arto Rastaan Periscopessa ruoka maistaa. Ratinan uudessa kauppakeskuksessa kaupungin kattojen ylle kohoava ja Pyhäjärven pintaan peilaava rakennus jo on jonkin sortin wau, etumerkin jokainen saa päättää itse. Ja sali on samaa hulppeaa linjaa eli puitteet ovat kunnossa.…
Matkalla
Hatšapuria ja saperavia – Georgia syö ja juo
Georgian keittiötä kehutaan kovasti, jopa maailman parhaaksi. Näin voi ollakin, vaikka nuo tuollaiset arviot ovat aina enemmän tai vähemmän makuasioita. Se kuitenkin on sanottava, että georgialaiset osaavat kenties syödä ja juoda parhaiten kaikista kansoista. Georgialainen ruokailu ei ole pelkkää syömistä eikä ruoka pelkkää ravintoa, vaan jotain ihmiselon syvältä kouraisevia perusjuttuja, joita muittenkin kannattaisi ahkerasti opiskella.
Georgialainen luomismyytti kertoo, miten jumala jakoi maanpiirin ihmisille. Kutsu kävi maailman kansoille, mutta georgialaiset sattuivat samaan aikaan pitämään mukavia pitoja, söivät grillilammasta ja paahdettua munakoisoa ja joivat kannuittain viiniä niin, että vallan unohtivat koko jakotilaisuuden. Jumalan palatessa kotiin hän törmäsi georgialaisiin, jotka edelleen pitivät lystiä kemuissaan, soitto soi ja viini virtasi. Kun jumala torui heidän laiminlyöntiään, georgialaiset vastasivat: me olemme syöneet ja juoneet jumalan kunniaksi, koska hän on luonut niin upean maan. Tästä jumala heltyi ja hän antoi georgialaisille sen maapläntin, jonka oli aikonut jättää itselleen. Näin saivat georgialaiset asuttavakseen paratiisin. MOT.
…
Khinkalia oppimassa
Georgiassa kävijä törmää ruokapöydässä ehkä varmimmin khinkaliin. Hauskasti kilahtavan nimen ja jännän, valkosipulia muistuttavan muodon takana on itse asissa varsin tuttu ruoka. Aika saman henkisiä täytettyjä taikinanyyttejä osuu ruokamatkaajan lautaselle melkein kaikkialla. Jossain se on pelmeni, jossain pirogi, jossan dumplinki ja jossain ravioli. Khinkali on yksi tämän laajan ruokaperheen maukkaimmista vesoista – ja ehkä eniten sorminäppäryyttä tekijältään vaativaa.…
Källarvinden, Kasnäs
Kaikki Kemiönsaaren kesätarjontaan tutustuneet osaavat kertoa, miten ihana paikka ja ihanat kakut löytyvät Högsårasta – Farmors Cafe on jo melkoinen käsite. Se on kaiken kehun väärti, mutta keskikesällä jo liiankin suosittu; tungosta on ja odottaa saa annoksiaan kauan. Jos vain runsas kahvittelu on tähtäimessä, on samalla suunnalla tarjota vallan mainio uusi vaihtoehto, Kasnäsin Källarvinden.
Källarvinden on kesäkahvila ja nyt loppukesästä auki enää kahtena viikonloppuna, 20.-21.8. ja 27.-28.8.
Kaikki tarjolla oleva on huolella mietittyä, hyvin tehtyä ja kaunnisti tarjolle pantua. Erityisesti kannattaa kehua sunnuntain brunssia, joka on tarjolla koko päivän hämmentävän halvalla 15 euron hinnalla. Käyntikerralla otimme sen kahteen pekkaan ja olimme hyvin ravitut ja vatsamme inisivät tyytymyksestä….
Syömässä Taalintehtaalla
Taalintehdas, Dalsbruk, Kemiönsaaren etelärannalla on kesäkylä, mutta löytää sieltä talvisaikaankin paitsi juotavaa, myös syötävää. Torin laidalla on Cafe Holmbergs Four C, pienvenesataman ympäriltä löytyvät Strandhotelletin Restaurang Strand ja Pub Niska, Rosala Handelsbod ja Portside sekä tehtaan portin pielessä vielä grillikioski. Rannassa, ST1:n huoltoaseman talossa on Pub Skippers. Ja parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä on vielä Kasnäsin satama ja sen ravintola tai Söderlångvikin kahvila….
Bigolia padasta
Terveisiä Venetsiasta ja Veronasta! Juttelen pidempään myöhemmin aiheesta, mutta esimauksi pari kuvaa: seudun nimikkopastaa, bigolia Venetsian Paradiso Perdutossa ja malliannos Veronan historiallista paikallisruokaa, pastissada de cavalia eli hevosmuhennosta polentan kera.
