Saimaan Juomatehdas on varovainen ja pelaa varman päälle: ei tee julkista jouluolutta, vaan väljemmin talviolutta. Jouluoluella ajavat tietävät, että, kun joulunpyhät on lusittu, jouluolut ei kaupassa liiku. Talvioluen voi toivoa liikkuvan paremmin ja pitempään. Silti Marsalkka Talvioluen etiketissa kehutaan: Suositellaan nautittavaksi jouluisen lähiruoan kanssa hyvässä seurassa. Tästäkin voi jo arvata, että olut on luomua. Ja että sitä tuotetaan Luonnonsuojeluliiton sertifioimalla ekosähköllä. Tämä selvä, mutta entä maku?
…
talviolut
Joulukalenteri 8: Laitilan Hyvä Tuomas APA
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas julkaisi äsken jo kahdeksannen Hyvä Tuomas -oluen, jota ainakin ajankohdan puolesta voi pitää joulu- tai talvioluena. Kyseessähän on Olutliiton Hyvä Tuomas -tunnustukseen kuuluva ”palkinto” eli vuoden Tuomaalle tarjotaan mahdollisuus tehdä laitilalaisten kanssa oma olut. Tällä kertaa tekijänä oli varsinainen panimokonkari Esko Pajunen, joka oli valinnut nimikokseen Amerikan pale alen, APA:n. Eksoottiseksi oluen tekee se, että se on humaloitu amerikkalaisella, suomalaisten muinaisjumalan Pekko-nimen saaneella uudella lajikkeella.
…
Joulukalenteri 7: Nuts Freezing Winter IPA
Osui eteen heti toinen kiertolaispanimo tai hienosti nomadipanimo. Nyt on kyseessä Vantaalle paikantuva The Flying Dutchman -yritys, joka on teettänyt talvioluensa Belgiassa Proef Brouverijillä. Prosentteja on kertynyt 6, joten olutta on ulosmyynnissä vain Alkoissa. Koko nimeltään tuotos on Nuts Freezung – Frost Biting – Tongue on Frozen Pole – Winter IPA. Etiketti kertookin, että kyseessä on sarja oluita, joilla on pitkät ja kummalliset nimet (long and weird names).
Etiketti lupaa myös tuntuvaa katkeroa (70 EBU) ja lupaustaan olut ei ensi kättelyssä pyörrä. Lasiin kaadettaessa syntyy kaunis vaahto ja katkeruus hyökkää heti nenään kipakasti. Jatko on kesympää. Hieman samea olut suorastaan yllättää kielen päälle päästyään. Katkeroitten puraisu on odotettua lempeämpi eikä se kiristä poskia tai jätä jomotusta limakalvoille. Olut on IPAksi ihan juotava. Sopivan kylmänä virkistävä janojuoma, vaikka sellaiseksi hieman prosentikas kylläkin.
Tällaisille humalapitoisille oluille saatetaan tyrkyttää monenlaisia ruokia kumppaniksi. Näiden katkerot kuitenkin riitelevät usein liikaa ruokien makujen kanssa. Itse tarjoaisin tällaisen kanssa riittävän mausteista ruokaa, vaikkapa aasialaisia chilipotkuisia kokoonpanoja. Tai miksei riittävän yrttisiä kasvissalaatteja.
Joulukalenteri 6: Winter Moo
Jo pullosta näkee, että tämä talvinen Ammuu-olut on pantu Malmgårdin panimossa Pernajassa. Tuottajaksi mainitaan kuitenkin Humalove eli puulaaki, jonka nimi on harsittu kokoon rakkaudesta humalaan. Kyseessä on pienpanimobuumin myötä yleistynyt ja yleistyvä ilmiö, kiertolais- eli mustalaispanimo. Panimo, joka laatii reseptit ja vuokraa joltain jo olemassa olevalta panimolta laitteet ja panemisen ammattitaidon. Virastosuomi käyttää tässä ilmaisua sopimusvalmistaja….
Joulukalenterin 15. päivä: Olutpajan Talviolut
Olutpajan Jouluolut jo oli varsin hauska yllätys. Keskarivahvuuden alarajalla keikkuva raikas jano-olut, jolla ei tavanmukaisten joulumaltaitten kanssa ole paljon tekemistä. Talvioluellakin sama paja näyttää närhen värkit niille, joille maku ja alkoholiprosentti ovat sama asia. Itsekin olen monen oluen kohdalla uskotellut, että heiveröisyys johtuu alhaisista prosenteista. P-puhetta, panijan taidosta se on kiinni, jos lastaa heikolle hummalle liian raskaan lastin. Tämäkin olut on vain 4,2-prosenttinen, mutta kulauksellakaan ei jää lisävoltteja kaipaamaan! Olut on kolajuoman värinen, antaa hauskan, mutta pian laskevan maitokahvin värisen vaahdon. Tuoksussa leyhyy vahva makea, toffeinen mallas ja lieva paahde. Maku on vahvan maltainen, karamellinen ja saarisoleipämäinen. Vähän siirappia, ja humalaa vain nyhjäys hihasta. Aineksissa on vehnää, mutta eipä juuri tunnu. Makumuistot vievät Brittein saarille ja näihin Ridgewayn tonttuoluisiin. Toimii kyllä joulupöydässä. Jos kenellä on maksalaatikkoa esillä, tälle se sopii, mutta kaikki laatikot tykkäävät tästä.