Stadin Panimon toinen sesonkiolut viittailee nimellään brown alen suuntaan. Tämähän on vanha brittiläinen oluttyyli, joka nimensä mukaan on ruskeaa, ehkä meripihkaan viittaavaa. Yleensä siihen liitetään myös maltainen makeus, matala alkoholi ja maltillinen katkeruus. Tutuin edustaja lienee meilläkin myynnissä näkynyt Newcastle Brown Ale. Kun tätä olutta kaataa lasiin, juoja käy mietteliääksi. Suodattamaton olut on samean harmaata, vähän kuin kuravettä. Myös tuntuva humalan lemahdus käy nenään.
Ensimmäinen kulaus lohduttaa ainakin sen verran, että humalan katkeruus ei ole ihan niin tiukka kuin tuoksu kielii. Selvästi kuitenkin brittiläisiä esikuviaan trävämpää, kovaa ja suuta kuivattavaa. Olut on hyvin hiilihappoinen ja jollain tapaa sulkeutunut. Lempeys ja makeus ovat tipo tiessään. Jälkimaku on lyhyt.
Brown Ale? Ei minusta. Siihen aivan liian kireä ja karvas. Enemmän maku viettelee ajatuksia pale alen suuntaan. Mitään ruokasuosituksia ei tälle keksi. Stadin panimon monia oluita juon usein ja mielelläni. Nähtävästi taitavankin tekijän käsistä lähtee joskus ns. välityö.
Vastaa