• Skip to content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer

Nakit ja Muusa

  • Reseptit
  • Ruokapuhetta
  • Arvostelut

Kaalikääryle, kansallisruoka?

28.9.2017 Kirjoittanut markku Leave a Comment

Kun suomalainen alkaa listata kansallisruokiaan, aika pian, heti karjalanpaistin ja poronkäristyksen tuntumasta löytyy kaalikääryle. Se kuuluu niihin ruokiin, joista kotoaan reväistyt (mies)kansalaiset silmät kostuneina puhuvat äidin keittiön ikävöityinä herkkuina. Vaan mitenkä mahtaa olla kaalikääryleitten – tai savoksi kualkiäryleitten – kansallisuuden laita? Juu, on toki niitä Suomen keittiöissä kääritty niin pitkälle kuin muisti ja keittokirjoihin präntätty tieto ulottuvat, mutta sillä pelin ei vielä kovin kauas historiaan päästä.

Ja näinhän se on, kaalikääryleet ovat tulleet meille – kuten niin moni muukin kulttuurin osanen – Ruotsista, mutta lohduksi voi sanoa, että eivät niitä myöskään ruotsalaiset ole keksineet. Tuontitavaraa kääryleet ovat heilläkin ja lähtömaisemina ovat, mitkäpä muut kuin Turkin/Kreikan tienoot, joissa mallina on ollut sikäläinen tuttu dolma, viininlehtikääryle.
Ruotsin tunnetuin ruokahistorioitsija Jan-Öjvind Swahn huomauttaa siitä erikoisuudesta, että vaikka kaalikääryleet ovat levinneet laajalti Euroopassa, vain ruotsissa on säilynyt dolma-sana ruoan nimessä. Hän pitää tätä osoituksena siitä, että vaikutteet ovat tulleet Ruotsiin suoraan Turkista ilman välikäsiä. Tällä nimellä kääryleet esiintyivät ensi kerran Kajsa Wargin keittokirjassa 1756. Yleinen käsitys on, että Ruotsiin nuo dolmat päättyivät 1700-luvun alkupuolella vaikuttaneen ADHD-kunkku Kaarle XII:n holtittomien sotaretkien seurauksena.
Swahn pitää yhtenä mahdollisuutena, että ruoka on omaksuttu Kaarlen ja hänen sotajoukkonsa ollessa pitkään sulttaanin kotiarestissa Turkin Edirnessä. Hän epäilee kuitenkin karujen soturien ruokamieltymyksiä huonoiksi tällaiseen kulttuurivaihtoon.Todennäköisempänä hän pitää sitä, että kääryleet tulivat Ruotsiin hieman myöhemmin niiden lukuisien osmannilähettiläitten mukana, jotka vuosina 1716-32 loisivat Ruotsissa yrittäen karhuta Kaarlelta suuria velkoja, joita tämä oli ottanut oman ja joukkonsa ylläpitoon Turkissa. Lähettiläillä oli perheet mukana ja Swahn arvelee rouvien keskisen kulttuurivaihdon adoptoineen kääryleet Ruotsin ruokakulttuuriin – tosin viininlehti siinä vaihtui kaaliin. Muuten: velkojaan ei Kaarle koskaan maksanut, mutta velan perintä synnytti diplomaattiset suhteet maitten välille.
Kaalista yleensä ja kaalikääryleistä erikseen löytyy lisää tämän blogin edellisestä jutusta. Siellä on myös kääryleitten resepti. Tässä alla viimeksi toteutettu kääryleprosessi kuvina. Kaalit tietenkin Lindrothin torikioskilta.
 

Ensin kaali kiehumaan. Pakastusta kokeiltiin, mutta ei se lehtiä pehmentänyt. Ehkä pitäisi pakastaa pidemmäksi aikaa.

Veitsellä kanta irti ja sitten lehdet irti polttelevin sormin. Kuumaa kaalia piti välillä jäähdytellä kylmän kraanan alla.

Viimeisin sisu hakattiin hienoksi silpuksi ja lisättiin massaan.

Täytemassassa oli toista kiloa karitsaa, lahjaviulusta vuollettua ja myllyllä jauhettua. Toisessa pytyssä on mukana pari kourallista jauhettua suppilovahveroa, toisessa sitä oli lähes puolet. Sipilit ja valkosipulit menivät mukaan jo lihaa jauhettaessa.

Kaksi pellillistä lähti uuniin voinokareilla höystettynä. Lämpöä oli kioertoilmalla 190 astetta. Kääryleet käännettiin kerran nurin ja kerran takaisin. Valelua ja sivelyä keitinliemi-siirappiseoksella. Virta päällä 2,5 tuntia.

Sitten virta pois ja teatteriin katsomaan Piafia. Kotiin tultua odotti kaikkien aikojen makein ja maukkaisn satsi kääryleitä. Puoli tusinaa kääröjä sujahti ennen kuin kuvaa ehti ottaa,

Previous Post: « Kaali on NYT!
Next Post: Kullervon kivinen leipä »

Reader Interactions

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Primary Sidebar

Viimeisimmät artikkelit

  • Ateneum, ruokaa raameissa
  • Perunan antropologia
  • Kahvila Kultainen Kissa AmosRexissä
  • Kukkakaali – ihmisen luoma kasvis
  • Pirtsakka punainen retiisi

Avainsanat

Ateneum Beer Hunter bock Georgia helles Hyvä Tuomas IPA jouluolut julbock kaali kaalikääryle kala khinkali kinkku Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Lapin Kulta Lervig Liedon lihakauppa lipeäkala livekala maito makkara Malmgård Mami olut Olutpaja Olvi pale ale peruna pizza porsmack Pyynikin Käsityöläispanimo Rekolan Panimo Saimaan juomatehdas silakkalaatikko sinappi Sinebrychoff söörwursti Stadin Panimo Talven Tähti talviolut Teerenpeli TOYS tumma lager Vakka-Suomen Panimo

Viimeisimmät kommentit

  • Söör Markku: Peuranpa pyllyä ihanaa…
  • Markku Haapio: Silakloora, mon amour
  • Margit: Silakloora, mon amour
  • Markku Haapio: Jääkellarilohta joulupöytään
  • Antti Vahtera: Jääkellarilohta joulupöytään

Arkistot

  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • lokakuu 2018
  • elokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015

Kategoriat

  • Alkuruoka
  • Arvostelut
  • Juomat
  • Juomat A-Ö
  • Kala
  • Kasvista
  • Leikelautanen
  • Liha
  • Makiat
  • Makkara
  • Makkara
  • Markku
  • Matkalla
  • Olut
  • Peruna
  • Reseptit
  • Ruokakaupat
  • Ruokapuhetta
  • Ruokasanakirja
  • Sika
  • Sillisalaatti
  • Syötävä taide
  • Syöttölät
  • Väkevät
  • Viinit
  • Ykköset
  • Yleinen
  • Yleiset

Footer

Instagram

  • Paistetut muikut. Rajautui yläreunasta tylsästi. Muikut ei olleet tylsiä.
  • Madesoppa
  • Instagram Image
  • Vera se pyydysti jokusen siian.
  • Shakshukaa, Kanadassa ja kurkkuraitaa kalliobileissä ulkosaaristossa.
  • Kesän ekat neitsytperunat. Timoa Kemiöstä. #Neitsytperunafestivaali #neitsytperuna #peruna #Kemiö #silliäkullekin
  • Tämä ihanuus on jo mennyttä aikaa #omenapuu #kuuvuori

Copyright © 2019 · Nakit ja Muusa