Stallhagen eli entinen Ålands Bryggeri panee sesonkina kahta olutta, Julbockia 4,7-prosentin keppanaversiona ja silleen hassusti nimettyä Brewdolf the Reinbeeriä 6-prosenttisena Alko-versiona. Tässä puhumme vain ruokakauppaoluesta, vahvemman vuoro on myöhemmin, jos liikkuja riittää eikä joulu tule liian äkkiä. Julbock on hauska nimi, mutta ei oikein keppanalle, sillä vaikka etiketti väittää nimen tarkoittavan joulun olkipukkia, olutkielessä bock tarkoittaa tavallista vahvempaa (lager)olutta. Sitä Stallhagenin olut ei ole.
Lasiin kaadettu olut on hyvin tummaa, mutta valoa vasten sihdattuna hyvinkin kuparista, joskin hieman sameata. Kyse ei siis ole suodatetusta oluesta. Vaahto on hyvärakenteista ja vahvaa, vielä tovien päästä sitä lillii oluen pinnalla monen millin kerros. Vaahto päästää lävitsee muhevan maltaisen tuoksun, jossa ei ole häivääkään katkeroitten yrttisyyttä.
Maku on maltainen, mutta ei makea. Silti se on suussa kohtalaisen mehevä eikä lainkaan kuivakka. Humalointi on aivan alakantissa ja voin vannoa, etteivät nuoren polven IPA-fanaatikot tätä olutta rakasta. Sen sijaan sahtia ja vaarinkaljaa äidinmaidossa imeneet isät ja isoisät hyvinkin hymyssä suin kantavat tätä joulupöytään.
Joulupöydässä tämä toimiikin hyvin, joskin kaksijakoisesti. Suolakalojen kanssa tämä ei liittoa saa rakennettua, mutta kinkku-laatikko-osasto kyllä hihkuen ottaa tämän samaan laatupiiriin. Ehdottomasti yksi markkinotten osuvin kinkkuolut (viinejähän ei milloinkaan pidä sotkea suomalaseen joulukinkkuun!).
Pisteet 9/10
Vastaa