Itsenäisyyspäivä ehti Linnan juhlien jatkoille asti ennen kuin kalenterin kuudes luukku aukesi. Sieltä tuli kovasti saman näköinen posliinikorkkinen pullo kuin edellisenä päivänä. Eikä ihme, kyse on samasta panimokonsernista, Kulmbacher Brauereista. Tämä olut kulkee Mönchshof-nimen alla ja sen historia on aika lailla erilainen kuin Kapuzinerilla. Siinä missä Kapuziner on melko äsken ilmasta napattu nimi uutuustuotteelle, Mönchshofilla on ihan oikea historia.
Mönchshofin panimolla on tietyllä tapaa luostarijuuret, sillä se toimii edelleen samalla paikalla, missä aiemmin oli oikea ”munkinpiha” ja luostarin rakennukset. Ensimmäiset yksityiset panimohankkeet tällä alueella ajoittuvat aivan 1800-luvun alkuun. Varsinainen 
Mönchshof-Brauerei perusttiin 1884. Jo sitä ennen, vuonna 1846 oli Johann Reichel -niminen herra kumppaneineen perustanut kilpailevan Reichelbräun. Satakunta vuotta myöhemmin kävi niinkuin näinä aikoina monessa asiassa on ollut tapana käydä: Reichelbräu kasvoi muita isommaksi ja kaappasi muut panimot yksi toisensa jälkeen, Mönchsofin 1984. Vuonna 1996 ne kaikki niputettiin Kulmbacher Brauereiksi. Mönchshof tosin edelleen toimii vanhalla paikalla omana yksikkönään ja sillä on oma tuotesalkkunsa.
Mönchshofin Weihnachts Bier on vaalea pohjahiivaolut, aika tyypillinen eteläsaksalainen helles, eli vaalea lagerolut. Etelän katoliset germaanit eivät tykkää pohjoisen protestanttien karvaiksi humaloiduista pilseistä, vaan tällaisista maltaanmakeista, suuntäysistä, mutta silti keveistä nautinto-oluista. Olut on raikas, puhtaan makuinen ja sekä tuoksussa että maussa on runsasta viljaisuutta; hörppy olutta on kuin päänsä jyväsäkkiin työntäisi. Oiva joulun yleisolut niin saunaan kuin aattoaterialle alkukaloista kinkkuun ja laatikoihin. Oluen hyvä runko kestää huojahtelematta joulupöydän makumyrskyn tiukimmatkin tuiverrukset.
Vastaa