• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Nakit ja Muusa

  • Reseptit
  • Ruokapuhetta
  • Arvostelut

”Siinä on ajuruohoa mausteena”

24.8.2024 Kirjoittanut markku Kommentoi

Frank G. Bengtssonin Orm Punainen -kirjassa on maailmankirjallisuuden hienoin ja liikuttavin kuvaus makkarasta. Kohtauksessa vuosikausia kotoa poissa olleet viikinkikaverukset Orm ja Tooke istuvat kuningas Haraldin jouluaterialla ja saavat eteensä makkaraa.

Kun verimakkara tuli, heiltä herahti kyyneleet silmistä molemmilta, ja heistä tuntui kuin he eivät olisi milloinkaan saaneet kunnon ruoka-ateriaa aina siitä asti, kun he olivat purjehtineet retkelle Krookin kanssa.

 – Sen tuoksu on parasta kaikessa, sanoi Orma hiljaa.

 – Siinä on ajuruohoa mausteena, sanoi Tooke särkyneellä äänellä.

Bengtsson ei tarkemmin selvitä, minkä lajin ajuruohoa Harald-kuninkaan makkaramaakarit käyttivät, mutta amatööribotanisti veikkaa kangasajuruohoa (Thymus serpyllum), sillä sitä on kautta aikojen kasvanut Pohjoismaissa, myös Suomessa runsaasti luonnonvaraisena. Me tunnemme vastaavan mausteyrtin timjamina, joka taas on ajuruohojen laajan heimon viljelty muoto tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris). Juuri tarha-ajuruohoa ostamme, kun ostamme timjamia DeliVerden kioskilta tai marketin yrttihyllystä.

DeliVerden ruukkutimkami

Tänään timjami ja sen muunnos sitruunatimjami kuuluvat yleisimmin käytettyihin mausteyrtteihin, mutta näin ei ole ollut aina. Esimerkiksi yrttigurumme Toivo Rautavaara toteaa Mihin kasvimme kelpaavat -”yrttiraamattunsa”1976 päivitetyssä painoksessa, että sen ”käyttö on meillä vähäistä”. Itse asiassa muotiyrtiksi timjami on tullut vasta tällä vuosituhannella. Sama koskee lähes kaikkia muita yrttejä paitsi tilliä ja persiljaa.

Timjamin tieteellinen nimi tulee kreikan rohkeutta merkitsevästä sanasta, mikä perustuu siihen, että timjamin nauttimisen uskottiin tosiaan antavan rohkeutta. Siksi timjamia käytettiin antiikin aikana kylpyvedessä ja yrttejä poltettiin temppelimenojen aikana. Egyptiläiset käyttivät timjamia palsamointiin ja keskiajalla timjamia laitettiin ruumisarkkuun, jotta vainaja selviytyisi kunnialla kuoleman jälkeisellä taipaleellaan. Keskiajan naiset taas ompelivat timjamin oksia sotilaitten ja ritarien varustuksiin antamaan urheutta taisteluissa.

Yrtin nimi tuli englantiin latinasta muodossa thyme ja saksaan muodossa thymian. Ruotsiin sana tuli saksasta muodossa timjam. Suomessa yrttiä kutsuttiin vielä muutama vuosikymmen sitten yleisesti omakielisesti ajuruohoksi, kunnes kyökkikieli alkoi hienostella ja nappasi uuden sanan ruotsista. Ajuruohon etymologiaa ei lähteistä tahdo löytyä, joten amatööri-etymologi arvelee aju-etuliitteen olevan sama kuin vanhan suomen aivoja tai ymmärrystä tarkoittava aju. Jospa yrtin on arveltu antavan nauttijalleen järkeä ja viisautta?

Yhtä kaikki, timjami-ajuruoho on mahdollisesti monikäyttöisin yrteistä. Ruoanlaitossa se käy erityisen hyvin viinipohjaisiin patoihin ja kastikkeisiin, mutta yleisesti melkein mihin tahansa: hernekeittoon, munakkaisiin, kaikenlaisiin liha-, kala- ja kasvisruokiin. Se kuuluu yhtenä osana ranskalaisen keittiön kuuluisaan maustekimppuun bouquet garniin. Monista muista yrteistä poiketen se on tapana lisätä ruokiin jo valmistuksen alkuvaiheissa, sillä se kestää hyvin haudutuksen ja kuumennuksen.

Kellä on kotona ryytimaa, voi viljellä itsekin timjaminsa. Se on kohtuullisen helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen. Kun tulee yrttien korjuun aika, voi olla hyvä luontoihminen. Yleensä yrtit suositellaan korjattavaksi ennen kukintaa, jotta yrtin aromi ei kulu kukintaan, mutta timjamin voi antaa kukkia, sillä se on yksi parhaista mehiläisten mesikasveista. Hunajan tuotantoseuduilla saatetaan viljellä timjamia erityisesti mehiläisiä varten, sillä timjamihunaja on lajissaan korkealle arvostettua.

 

Tuhtiin potkapataan timjami on oiva yrtti.

Edellinen artikkeli: « Kotkan posso ei ole possu
Seuraava artikkeli: Nestemäinen salaatti »

Lukijan vuorovaikutus

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Muokataan historiaa: Mitä sanoi Kivi neitsytperunasta?
  • Cataplanan jäljillä Algarvessa
  • Nestemäinen salaatti
  • ”Siinä on ajuruohoa mausteena”
  • Kotkan posso ei ole possu

Avainsanat

Alsace anis Ateneum Beer Hunter bock flammekueche Georgia helles Hyvä Tuomas IPA jouluolut julbock juusto kaali kaalikääryle kala karitsanmaksa khinkali kinkku Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lammas Lapin Kulta Lervig Lidl Liedon lihakauppa lipeäkala livekala maito makkara maksa Malmgård Mami olut Olutpaja Olvi pale ale peruna Rekolan Panimo siika sika silakka Sinebrychoff Stadin Panimo talviolut Vakka-Suomen Panimo

Viimeisimmät kommentit

  • Amy: Porkkana on kelpo porkkana
  • Markus Loisa: Haggis, tuo skottien lahja outoja ruokia pelkäävälle
  • markku: Kansallinen silakkalaatikko
  • Raimo Handolin: Kansallinen silakkalaatikko
  • MAKKARA – TUO MUOTTIIN TEHTY ELINTARVIKE – Molekyyligastronomia: Makkarassa on kaksi päätä

Arkistot

  • kesäkuu 2025
  • tammikuu 2025
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • elokuu 2023
  • toukokuu 2023
  • heinäkuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • lokakuu 2018
  • elokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015

Kategoriat

  • Alkuruoka
  • Arvostelut
  • Juomat
  • Juomat A-Ö
  • Kala
  • Kasvista
  • Kirjat
  • Leikelautanen
  • Liha
  • Makiat
  • Makkara
  • Makkara
  • Markku
  • Matkalla
  • Olut
  • Peruna
  • Reseptit
  • Ruokakaupat
  • Ruokapuhetta
  • Ruokasanakirja
  • Sika
  • Sillisalaatti
  • Syötävä taide
  • Syöttölät
  • Väkevät
  • Viinit
  • Ykköset
  • Yleinen
  • Yleiset

Footer

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Copyright © 2025 · Nakit ja Muusa