Kun lapset ja nuoret laskevat kiljuen pyllymäkeä ja suuhun lapataan kotoista hernekeittoa ja päälle laskiaispullaa, ei heti tule mieleen, että tässä ollaan hyvin kansainvälisessä seurassa. Laskiainen on kuitenkin sama juhla kaikissa kristillisissä maissa, ja ajoittuu aina pääsiäisen mukaan. Pääsiäistä edeltää seitsemän viikon (= 40 päivää ilman sunnuntaita) paasto, jonka aikana syödään niukasti eikä lainkaan lihaa. Tähän koettelemukseen valmistaudutaan eli laskeudutaan laskiaisena syömällä tuhdisti. …
Arkistot: helmikuu 2016
Laskiaissoppaa Hollannista
Laskiaisena ruokana on hernekeitto, joka kyllä maistuu muulloinkin oikein hyvältä. Se on niitä harvoja ruokia, jotka säilyttävät makunsa myös purkkiin pantuna, joten ainakaan arkena ei kannata hylkiä säilykesoppaa. Sitä voi halutessaan tuunata savukinkulla, sipulihakkeella ja Auran tulisella sinapilla. Ei pidä kuitenkaan luulla, että kotoinen hernerokka olisi vain täkäläinen keksintö. Oma versionsa siitä on varmaan kaikilla kansoilla – eikö se ollut juuri hernekeitto, josta Raamatin Eesaukin esikoisoikeutensa möi….
Urkin ryöstö
Viime vuonna kauppoihin ilmestyi Saimaan Juomatehtaan keskiolut Kekkonen. Hauskasti disainattu tölkki siivitti oluen jonkinmoiseen menestykseen, eikä oluen ystävänkään tarvinnut nyrpistellä. Olut on varsin kelvokasta wieniläishenkistä amber lageria. Mukava janojuoma, mutta myös hyvä kumppani monenlaisille ruoille.Kuuluivat vielä saaneen hyväksynnän Kekkosen suvulta ja perinneyhdistykseltä.
Ilahtuen bongasi myöhemmin kaupan hyllyllä kahvipaketin, jossa oli käytetty kuva-aiheena samaa hattupää-Kekkosta. Innokkaasti tavasi tuoteselosteen veikkailleen, mikähän Suomen virkeistä pienpaahtimoista on kahvin paahtanut. Mutta ei perkele: kahvi onkin paahdettu Belgiassa. Jos suku ja perinteenvaalijat ovat tämän hyväksyneet, suomalaisuusmies Urkki varmaan kierii haudassaan.
Kekkosen nimellä ja naamalla myydään suomalaista olutta ja belgialaista kahvia.
Petoshan tämä ei ole, koska alkuperätieto löytyy mikrotekstinä, mutta kyllä tämä kuluttajan silmään kusentaa on. Luodaan korkeaprofiilinen sinivalkoimago ja sitten kaupataan tuontihalpista. Aika korkealla hinnalla tosin.
Paketin takaa löytyy nettiosoite Arkidesign-yhteisöön. Sieltä paljastuu kokonainen laaja tuoteperhe, jossa kaikessa on käytetty logona samaa hattupää-Kekkosta. Tekstiilejä, pikkutavaraa, hajusteita ynnä muuta. Vain saunatervasta mainitaan suomalaisuus. Ehkä suvun ja perinneyhdistyksen kannattaisi kysellä tuotteitten kotimaisuuden perään. Urkin henki kyllä sitä vaatisi.
Runoilija ei torttuun tukehdu
Helmikuun 5. päivänä 1804 syntyi Pietarsaaressa myöhemmin kansallisrunoilijaksi seppelöity Johan Ludvig Runeberg. Jo 50-vuotiaana hän oli maineensa kukkuloilla ja 1850-luvulta alkaen hänen syntymäpäivänsä on ollut juhlinnan kohteena. Nykyisin päivä on virallinen liputuspäivä ja sisältää monenlaisia elementtejä, vaikka koululaisten lupapäivä se ei enään ole. Suurelle yleisölle tutuin juhlinnan muoto on Runebergin tortun syönti. Kiitos leipomoitten ennakoinnin, sitä voi harjoitella melkein keti vuodenvaihteen jälkeen….