• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Nakit ja Muusa

  • Reseptit
  • Ruokapuhetta
  • Arvostelut

Laskiainen, läskijuhla

9.2.2016 Kirjoittanut markku Kommentoi

Kun lapset ja nuoret laskevat kiljuen pyllymäkeä ja suuhun lapataan kotoista hernekeittoa ja päälle laskiaispullaa, ei heti tule mieleen, että tässä ollaan hyvin kansainvälisessä seurassa. Laskiainen on kuitenkin sama juhla kaikissa kristillisissä maissa, ja ajoittuu aina pääsiäisen mukaan. Pääsiäistä edeltää seitsemän viikon (= 40 päivää ilman sunnuntaita) paasto, jonka aikana syödään niukasti eikä lainkaan lihaa. Tähän koettelemukseen valmistaudutaan eli laskeudutaan laskiaisena syömällä tuhdisti. Perinteistä laskiaissyömistä on hernekeitto (katso edempänä vaihteeksi hollantilaisen hernesopan ohje), ennen vanhaan nimenomaan siansorkilla höystettynä, ja makean kermainen laskiaispulla. Ennen listalla oli myös mm. rasvarieskaa, joka on käytännössä kuin tavallinen ohut rieska, mutta sen päälle ladotaan siansivua ennen uuniin laittoa. Sitä on jossain yhteydessä sanottu myös läskipizzaksi. Ruoan mättämisen lisäksi laskiaisena on riehakoitu ajamalla hevosilla kilpaa, laskemalla mäkeä ja ehkä tanssahtelemallakin. Ilo piti ottaa irti, sillä seitsemän viikon paasto tarkoitti myös sävyisää elämänmenoa.
Samaan aikaan toisaalla. Venäjällä on iät ja ajat vietetty maslenitsaa, jonka tyypillistä ruokaa ovat rasvaiset blinit. Tämä slaavien ”voijuhla” oli – ja on – asiallisesti sama kuin Suomen laskiainen, Ruotsin fettisdag (rasvapäivä), Ranskan mardi gras (”rasvatiistai) tai anglosaksien shrovetide (heilläkin on toki vielä Fat Tuesnay). Katolisissa maissa juhlaan liitty lisäksi riehakkaita karnevaaleja (latinan carnelevarium tarkoittaa lihasta luopumista). Venetsian kuulut karnevaalit ovat niin ikään oikeastaan sikäläinen laskiainen, samoin samban sävyttämät riehakkaat Rion karnevaalit.
Laskiaispulla
Etäisimmillään laskiaispullan juuret ovat Saksassa, josta pullat paistettiin voissa ja ne sisälsivät rusinoita tai hedelmää, ja ne syötiin maidon kera. Saksasata pullat löysivät tiensä Ruotsiin ja emämaasta pian itäiseen maakuntaan Suomeen. Raholan syötäviltä sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan ensimmäinen kirjallinen maininta laskiaispullasta Suomessa on Olof Wexoniuksen sepittämässä, Turussa laskiaisena 1689 vietettyjen häiden johdosta julkaistussa onnittelurunossa.
Ruotsissa laskiaspulla on ollut osallisena myös valitettavassa kuolemntapauksessa. Kreivi J. G. Oxenstiernan päiväkirja vuodelta 1771 kertoo Hänen Majesteettinsa Adolf Fredrikin tukehtuneen laskiaisena laskiaispullaan. Tosin päiväkirja kertoo kuninkaan syöneen tätä ennen hapankaalia lihaa nauriitten kera, hummeria, kaviaaria, savusilakka ja samppanjaviiniä. Ruotsalainen ruokahistorioitsija Jan-Öjvind Swahn on kertonut, että tuohon aikaan pullat täytettiin massalla, johon sisältyi pullansisusta, mantelia, munankeltuaista, kermaa, voita ja sokeria. Pullat keitettiin sen jälkeen maidossa ja niille tehtiin liemestä, voista ja kermasta kastike. Myöhempinä vuosisatoina pullan täytteeksi yksinkertaistui marsipaani, joka edelleen on täytteenä yleisin Ruotsissa. Suomessa pullan täytteenä kilpailee mantelimassa kanssa vadelmahillo. Hilloa käytetään täytteenä myös mm. Tanskassa ja Norjassa.

Vasemmalla mantelimassaa, oikealla vattuhilloa

Vasemmalla mantelimassaa, oikealla vattuhilloa


Tänään laskiaispulla on meillä kaupallisen leipomon leipoma, ja se sisältää mantelimassaa tai hilloa sekä kermavaahtoa. Täyteen pääle tulee pullasta leikattu hattu. Pulla syödään kai useimmiten kahvin kanssa. Moni maalla varttunut vanhemman påolven kansalainen törmäsi tämän mallisiin pulliin vasta varsin myöhään. Kotona laskiaispulla oli äidin leipoma tavallinen nisupulla, joka laitettiin syvälle lautaselle ja päälle kaadettiin kuumaa maitoa. Pullasta leikattiin hattu, aukkoon lusikoitiin sokeria ja päälle lusikalla maitoa. Kun pulla oli ihanasti mössöä, se syötiin.

Edellinen artikkeli: « Laskiaissoppaa Hollannista
Seuraava artikkeli: Broilerista pekonia – Ruotsissa tietenkin! »

Lukijan vuorovaikutus

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Cataplanan jäljillä Algarvessa
  • Nestemäinen salaatti
  • ”Siinä on ajuruohoa mausteena”
  • Kotkan posso ei ole possu
  • Luutnantti Lindströmin punajuuripihvi

Avainsanat

Alsace anis Ateneum Beer Hunter bock flammekueche Georgia helles Hyvä Tuomas IPA jouluolut julbock juusto kaali kaalikääryle kala karitsanmaksa khinkali kinkku Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lammas Lapin Kulta Lervig Lidl Liedon lihakauppa lipeäkala livekala maito makkara maksa Malmgård Mami olut Olutpaja Olvi pale ale peruna Rekolan Panimo siika sika silakka Sinebrychoff Stadin Panimo talviolut Vakka-Suomen Panimo

Viimeisimmät kommentit

  • Amy: Porkkana on kelpo porkkana
  • Markus Loisa: Haggis, tuo skottien lahja outoja ruokia pelkäävälle
  • markku: Kansallinen silakkalaatikko
  • Raimo Handolin: Kansallinen silakkalaatikko
  • MAKKARA – TUO MUOTTIIN TEHTY ELINTARVIKE – Molekyyligastronomia: Makkarassa on kaksi päätä

Arkistot

  • tammikuu 2025
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • elokuu 2023
  • toukokuu 2023
  • heinäkuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • lokakuu 2018
  • elokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015

Kategoriat

  • Alkuruoka
  • Arvostelut
  • Juomat
  • Juomat A-Ö
  • Kala
  • Kasvista
  • Kirjat
  • Leikelautanen
  • Liha
  • Makiat
  • Makkara
  • Makkara
  • Markku
  • Matkalla
  • Olut
  • Peruna
  • Reseptit
  • Ruokakaupat
  • Ruokapuhetta
  • Ruokasanakirja
  • Sika
  • Sillisalaatti
  • Syötävä taide
  • Syöttölät
  • Väkevät
  • Viinit
  • Ykköset
  • Yleinen
  • Yleiset

Footer

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Copyright © 2025 · Nakit ja Muusa