Neljännen luukun takaa löytyi tukevaa tavaraa: saksalaisen Ayingin kunnan tunnetuimman tuotantolaitoksen Ayinger Brauerein Winter Bock. Prosentteja bockissa on 6,7, mikä tuntuu kokonaiskuvassa. Oluen vaahto on isokuplaista ja tummaa, väri on syvän punertavantumma. Tuhti ja makea mämminen mallas puhkuu nenään: tässä ei ole mitään jenkkien kukkaketoa, vaan ehtaa baijerilaista siirappia. Humalaa löytyy sen verran, että se typistää liian makeuden ja jälkimaku on karkkisen makean suutuntuman jälkeen yllättävänkin kuiva. Eiköhän tämä ole parhaimmillaan pakettitalkoitten piristäjänä pipareita pureskellen. Kinkkupöytään se sujahtaa ainakin paremmin kuin karvaat IPAt.
bock
Jouluolutta, osa 2
Jouluolutta, osa 1
Jouluoluita tulee ja on tullut olutta juovan kansanosan ulottuville noin puolensataa, puolet Alkoon, puolet ruokakauppaan. Lisäksi tulevat ne lukuisat oluet, jotka päätyvät vain ravintoloitten kylmäkaappeihin. Tosin raja on häilyvä, jouluoluthan ei ole mikään virallinen oluttyyli, vaan riippuu panimosta, mitä olutta se nimittää joulu- tai talviolueksi. Niinpä tyylien kirjo on, sananmukaisesti, kirjava. Löytyy mietoja tummia lagereita, bockeja, vehnäoluita, eri sortin brittialeja, porttereita ja tuhteja belgialeja. Esittelemme näitä muutaman kerrallaan ja haemme niille ruokapareja.
Julbock 4,7 %: tumma, melko täyteläinen, lievästi makea ja maltainen, vain keveästi humaloitu ja katkeruutta lähinnä jälkimaussa. Yllättävänkin hyvä pohjoismaisen tyylin jouluolut ollakseen keskiolut. Istuu hyvin suomalaiseen joulupöytään kinkun ja laatikoitten seuraan. Ei parhaimmillaan kalapöydän kanssa. 0,33 l….