Kesämökin naapurisaarella Häröllä määki ja kilisteli kellojaan viime kesänä lammaslauma, josta jonkun puolikas löytyy nyt nätisti vakumoituina paloina pakastimestani. Mutta ei siinä kaikki: taas kerran pyysin ja sain ostaa koko sen teuraserän sisäelimet: maksat, kielet ja munuaiset. Maksoja tuli pari kiloa, munuaisia kolmisen kiloa ja kieliä 2,6 kiloa. Yhteensä 7,8 kiloa à 6 euroa. Loppusumma 46,80 euroa. Niin että ruokako on Suomessa kallista? Ja vielä korkeamman lajin herkkuruoka!
…
Liha
Söörwursti lähti maailmalle
Suomalainen Markku-liitto täytti kesällä 20 vuotta. Tapahtunutta juhlitaan ensi viikonlopulla Porin Yyterissä. Juhlan kunniaksi on porilainen Beer Hunter pannut Söör-oluen ja Liedon Lihakaupassa valmistettiin juhlamakkara Söörwursti. Söörwursti on vanhan kaavan mukainen A-luokan makkara, jonka lihapitoisuus on 73 % ja rasvaa siinä on sopivasti 23 %. Luonnonsuolen sisään on topattu seos, jossa on suomalaista sian- ja naudanlihaa, palvikinkkua ja koko joukko muita makkaralle tärkeitä aineosia.
…
Karjalanpaisti ei ole Karjalan paisti
Kesällä on edessä Olavi Paavolaisen seuran perinteinen kesäretki, tällä kertaa Aunukseen ja Laatokan Karjalaan, muun muassa isoille musiikkijuhlille. En tiedä, minkälaista ruokaa tulevalla matkalla saadaan, mutta olettaisin aiemman pitkän neuvostoajan ja sen jälkeisen ajan uusien tuulien ohjanneen keittotaitoa poispäin traditionaalisesta. Itsekin varttikarjalaisena uskoni karjalaisen kulttuurin vahvuuteen on kuitenkin niin luja, että luulenpa tulevalla reissulla näihin traditioihin törmääväni. Syyvvä pittää, vaikkei tervettä päivää näkis, sanotaan ja me sentään liikumme siellä juhlilla, joiden tarjoomuksissa varmimmin perinteitä kaivetaan esiin myös ruokapöydässä. Ehkäpä eteen jossain käänteessä kannetaan vaikkapa uunipottia ja tsupukoita, todellista karjalaista juhlaruokaa….
Tillin tallin
Sain jokin aika sitten Liisa Lindrothilta merkittävän kunnian olla DeliVerden Facebook-sivujen Perjantaipoika (tosin olen sattunut syntymään maanantaina). Tässä kunniatehtävässä oli velvoitteena valita mieliyrtti ja vielä piti valintaa perustella. Yrttejä on nykyisin tarjolla joka lähtöön, mutta tässä kohtaa valinta oli helppo. Vanhan liiton (ja aika vanhana) miehenä kysymykseen saattoi tulla vain kaksi: tilli ja persilja. Muita ei meidän pihatarhassa ollut, kun minä olin pieni. Persiljaa hieman rasittavat muistot baarien pakkovihreästä, jonka raavaampi syöjäkunta poikkeuksetta jätti lautaselle. Mutta tilli, siinä vasta yrttien yrtti. …
Pekoniolutta Reiheitsgebotin kunniaksi
Huhtikuun 23. päivänä tuli kuluneeksi 500 vuotta Saksan Reinheitsgebotin eli puhtauslain voimaan tulosta. Sen keskeinen määräys on, että oluen valmistukseen saa käyttää vain vettä, ohramaltaita ja humalia. Hiivasta ei tiedetty silloin mitään, mutta se tuli mukaan 1800-luvulla, kunhan Louis Pasteur oli ensin keksinyt sen olemassaolon. Vaikka Saksa ei nykyisin orjallisesti lakia noudatakaan – mm. vehnä sallitaan valmistusaineena – määräyksestä ollaan yhä oluen emämaassa ylpeitä.
Sopivasti Reinheitsgeboten 500-vuotissyntymäpäiväksi uusikaupunkilainen Vakka-Suomen Panimo lanseerasi yhteistyössä HK:n kanssa Pekonioluen….
Laskiaissoppaa Hollannista
Laskiaisena ruokana on hernekeitto, joka kyllä maistuu muulloinkin oikein hyvältä. Se on niitä harvoja ruokia, jotka säilyttävät makunsa myös purkkiin pantuna, joten ainakaan arkena ei kannata hylkiä säilykesoppaa. Sitä voi halutessaan tuunata savukinkulla, sipulihakkeella ja Auran tulisella sinapilla. Ei pidä kuitenkaan luulla, että kotoinen hernerokka olisi vain täkäläinen keksintö. Oma versionsa siitä on varmaan kaikilla kansoilla – eikö se ollut juuri hernekeitto, josta Raamatin Eesaukin esikoisoikeutensa möi….