• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Nakit ja Muusa

  • Reseptit
  • Ruokapuhetta
  • Arvostelut

Tillin tallin

12.5.2016 Kirjoittanut markku Kommentoi

Sain jokin aika sitten Liisa Lindrothilta merkittävän kunnian olla DeliVerden Facebook-sivujen Perjantaipoika (tosin olen sattunut syntymään maanantaina). Tässä kunniatehtävässä oli velvoitteena valita mieliyrtti ja vielä piti valintaa perustella. Yrttejä on nykyisin tarjolla joka lähtöön, mutta tässä kohtaa valinta oli helppo. Vanhan liiton (ja aika vanhana) miehenä kysymykseen saattoi tulla vain kaksi: tilli ja persilja. Muita ei meidän pihatarhassa ollut, kun minä olin pieni. Persiljaa hieman rasittavat muistot baarien pakkovihreästä, jonka raavaampi syöjäkunta poikkeuksetta jätti lautaselle. Mutta tilli, siinä vasta yrttien yrtti.
Tilli on etenkin siitä hieno yrtti, että se on vähän kuin pohjoisten kansojen oma juttu. Enimmin sitä käytetään Skandinaviassa, Suomessa, Venäjällä ja Puolassa. Mitä eteläämmäs mennään, sitä vähempää on käyttö. Syykin on selvä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän aromia tillin hentoihin lehtiin pakkautuu. Selviä eropja aromaattisuudessa on jo Utsjoen ja Hangon tillien välillä. Ja kun tullaan Etelä-Eurooppaan, tillin lehdissä ei ole makua enää juuri ollenkaan. Niinpä tillistä niillä main käytetäänkin etupäässä vain siemeniä, samaan tapaan kuin kuminan, fenkolin ja aniksen siemeniä. Intialaisessa keittiössä tilli on paljon käytetty, mutta sikäläinen tilli on kookkaampaa ja voimakkaampaa lajiketta kuin Euroopassa käytetty.
Mikään Pohjolan ainutkertainen kasvi tilli ei kuitenkaan ole. Se on lähtöisin Aasian läntisisitä osista ja sitä kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä. Vielä antiikin aikaan sitä käytettiin runsaasti Kreikassa ja Roomassakin – siellä sitä pidettiin voimayrttinä, jota gladiaattorit hieroivat kroppaansa lähtiessään taisteluun. Pohjoiseen tilli lähti tulemaan Rooman legioonien mukana ja Suomen leveysasteille sen ilmeisesti toivat munkit joskus vuoden 1600 tienoilla. Yleiseksi se ei heti tullut‚ sillä vielä 1600-luvun ruoka- ja kasvioppaissa se on tuntematon. Sen sijaan keittiölegenda Cajsa Wargin keittokirjassa 1755 sitä jo käytetään tillilihan, hapankaalin, muhennetun ankeriaan ja keitetyn lohen mausteena.
images-1
Entisinä aikoina tilliä käytettiin paljon myös lääkekasvina. Sen sanottiin tehoavan päänsärkyyn, paiseisiiin, nikotukseen, meritauttiin, maksa- ja vatsavaivoihin, heikkenevään näköön, ruokahaluttomuuteen ja unettomuuteen. Myös kaasun muodostumista sen sanotaan vähentävän. Yrtin nimi tulee muinaiskermaanisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa rauhoittamista ja tuudittamista. Niinpä tilli on ollut oiva apuneuvo lasten rauhoittamiseen ja koliikkivauvojen nukuttamiseen. Äitien tiedetään hieroneen rintoihinsa tillivettä saadakseen lapsen nukahtamaan imetyksen jälkeen. Myös sukupuolista kyvyttömyyttä tillillä on koetettu torjua.
Tänään tillillä on etupäässä vain gastronominen käyttönsä. Meillä se ei ole muodikas villiyrtti, vaan yksivuotinen viljelykasvi. Ja onkin ahkerasti viljelty, sillä se on luultavasti käytetyin yrtti Suomessa. Se kuuluu erottamattomasti uusiin perunoihin, graavikalaan, kaikkeen muuhun kalaan ja rapuihin. Tillin kukintoja, kruunitilliä käytetään kurkkujen säilöntään eikä ilman sitä voi edes ajatella keittävänsä rapuja. Mummon hölskykurkut eivät synny ilman tilliä ja onhan meillä Pohjolassa oma omituinen tilliruokamme tilliliha, joka on suomalaisena erikoisuutena päässyt jopa erääseen kummallisuuksien keittokirjaan.
Tilliliha on hieno klassikko, joka on pahasti päässyt unohtumaan. Ehkä osin sen takia, että takavuosina sitä tarjottiin paljon laitosruokana mm. kouluissa ja armeijassa, vaikka se rakenteeltaan sopii huonosti joukkoruokailuun. Sen kastike muuttuu helposti tapettiliisterin näköiseksi ja karkottaa kyllä helposti syöjät.
Tillilihaan käytetään yleensä huokeampaa, luista soppalihaa, mutta naudanlihan sijaan siihen voi käyttää aivan hyvin vaikkapa lammasta tai possuakin. Samalla reseptillä saa mainion kanaviillokin kokonaisesta kanasta (ei broilerista) ja sellaisenaan kastike sopii erinomaisesti keitetylle kielelle.images
Tilliliha
1 kg naudan soppalihaa
vettä
2 isoa, raaputettua porkkana
iso sipuli
pala selleriä
laakerinlehti
mauste- ja valkopippureita
puntti tilliä
Kastike
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoa
keitinlientä
1 rkl sitruunamehua tai 2 tl valkoviinietikkaa
2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
valkopippuria
1 dl kermaa
1 keltuainen
1-2 dl hienonnettua tilliä
1. Laita liha tilavaan kattilaan ja peitä kylmällä vedellä. Nosta vesi kiehuvaksi ja kuori vaahto huolella. Lisää porkkana, kuorittu, lohkottu sipuli, paloiteltu selleri ja mausteet. Nypi tilleistä lehdet erilleen ja huenonna. Laita varret lihan seuraan. Keitä pienellä porinalla kaksi, kolme tuntia, kunnes liha on kypsää. Nosta porkkanat sivuun, kun ne ovat napakan kypsiä.
2. Nosta liha laudalle ja anna jäähtyä. Leikkaa tai revi liha suupaloiksi. Paloittele porkkanat. Siivilöi liemi.
3. Sulata kattilassa voi, lisää vehnäjauho ja anna porista hetki sekoitellen. Lisäile kielen keitinlientä tarpeen mukaan ja anna kypsyä viitisen minuuttia sekoitellen. Mausta suolalla, valkopippurilla, sokerilla ja sitruunamehulla tai viinietikalla. Vatkaa yhteen kerma ja keltuainen ja vispaa kastikkeen joukkoon.
4. Lisää lihat ja porkkanat ja sekoita. Juuri ennen tarjolle viemistä lisää tillisilppu (aiemmin lisättynä se kypsyy harmaaksi). Tarjoa perunoitten ja maustekurkun kera.

Edellinen artikkeli: « Laitilan tölkit opastavat olueen
Seuraava artikkeli: Karjalanpaisti ei ole Karjalan paisti »

Lukijan vuorovaikutus

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Cataplanan jäljillä Algarvessa
  • Nestemäinen salaatti
  • ”Siinä on ajuruohoa mausteena”
  • Kotkan posso ei ole possu
  • Luutnantti Lindströmin punajuuripihvi

Avainsanat

Alsace anis Ateneum Beer Hunter bock flammekueche Georgia helles Hyvä Tuomas IPA jouluolut julbock juusto kaali kaalikääryle kala karitsanmaksa khinkali kinkku Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lammas Lapin Kulta Lervig Lidl Liedon lihakauppa lipeäkala livekala maito makkara maksa Malmgård Mami olut Olutpaja Olvi pale ale peruna Rekolan Panimo siika sika silakka Sinebrychoff Stadin Panimo talviolut Vakka-Suomen Panimo

Viimeisimmät kommentit

  • Amy: Porkkana on kelpo porkkana
  • Markus Loisa: Haggis, tuo skottien lahja outoja ruokia pelkäävälle
  • markku: Kansallinen silakkalaatikko
  • Raimo Handolin: Kansallinen silakkalaatikko
  • MAKKARA – TUO MUOTTIIN TEHTY ELINTARVIKE – Molekyyligastronomia: Makkarassa on kaksi päätä

Arkistot

  • tammikuu 2025
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • elokuu 2023
  • toukokuu 2023
  • heinäkuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • lokakuu 2018
  • elokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015

Kategoriat

  • Alkuruoka
  • Arvostelut
  • Juomat
  • Juomat A-Ö
  • Kala
  • Kasvista
  • Kirjat
  • Leikelautanen
  • Liha
  • Makiat
  • Makkara
  • Makkara
  • Markku
  • Matkalla
  • Olut
  • Peruna
  • Reseptit
  • Ruokakaupat
  • Ruokapuhetta
  • Ruokasanakirja
  • Sika
  • Sillisalaatti
  • Syötävä taide
  • Syöttölät
  • Väkevät
  • Viinit
  • Ykköset
  • Yleinen
  • Yleiset

Footer

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Copyright © 2025 · Nakit ja Muusa