Suokaa anteeksi tietämättömyyteni: mikä on greig? Ensin luulin, että etiketissä on pystyyn nostettu kelkka, mutta sitten se hahmottui puolikkaaksi majakaksi kertomaan panimon kotiseudusta (Suomenlinnan Panimo). Liekö nimi joku tältä alueelta? Etiketti kyllä on vähän väritön ja ei-houkutteleva. …
jouluolut
Joulukalenterin 18. päivä: Nøgne Ø Gud Jul
Etiketin mukaan prosentteja aika äijämäisesti, 8,5 % – niitä oluita siis, joita aikuinen mies 
juo sovinnolla pullollisen, mutta mieluusti jakaa sen kumppanin kanssa. Aikuinen nainen kahden kumppanin. Vaahto on runsas, lähes punertava ja kestää hyvin. Jättää raumalaisia miellyttävää pitsiä. Väri musta kuin yö ennen talvipäivän seisausta, mutta valoa vasten tihrustaen erottaa lohdullisesti aamuruskon punertavan aavistuksen. Ensi suullinen tuo heti mieleen Tuntemattoman alun. Paloaukealla ollaan, jokunen palamaton havu muistuttaa joulukuusesta. Kun maun kanssa alkaa askarrella, ensin yllättyy sen tasapainosta: näin tuhti tuote, eikä viina maistu yhtään. Norjassa on panimotaitoa: runkoa on muillekin jakaa, mutta se ei rakennu pelkille prosenteille. Tukevan humalan alta ponnistaa lakua, suklaata, piparin sävyjä, jotain makeaa, kuivaa hedelmää – ja sitä paloaukeaa. Täyttä tavaraa, mutta älä kuvittele joulupöytään. Etiketti neuvoo seuraksi pähkinää, rusinaa ja sen semmoista. Just. Tee niin ja hörpi pikku suullisin jouluillan myöhäisinä hetkinä hyvässä seurassa.
Joulukalenterin 17. päivä: Kringly Kris
Lasiin kaadetun oluen väri on miltei läpitunkemattoman musta, kuin espressoa. Vaalea vaahto on kuin O´Boy-mukissa ja laskee pian. Kun nenän työntää lasiin, vähäinenkin mielikuva oluesta kaikkoaa. Tulee hetkeksi olo kuin olisi hiihtoretken päätteeksi hiihtomajalla hörppäämässä kanelilla höystettyä vahvaa kaakaota. Nuha ei haittaa, tämä tuoksu tunuu räkänokassakin. Kulaus suussa jatkaa samaa rataa: suklaata, kanelia, lempeä katkero, jotain etäistä kuivattua hedelmää. Pientä kuivankatkeraa jälkimakua, jota sitäkin lieventää makea suklaisuus. Hmm. Mitä tästä nyt sanoisi? Olutmittarilla ei pojoja paljon tipu, mutta muuten yllättävän suunmukainen ja täyteläinenkin. Esimerkki siitä, että ei matala alkoholi (4,7 %) estä mestaria laittamasta pulloon muutakin kuin maltaitten huuhdevettä.
Joulukalenterin 16. päivä: Rekolan Panimon Talven Tähti
Fiskarsissa toimiva Rekolan Panimo on laittanut talven tuiverrusta torjumaan kahden kerroksen olutta. Alkon vahvuinen Talven Tähti päätyi joulukalenteriin, keskiolutversio maisteltiin muissa yhteyksissä. Kun tätä tukevampaa vertaa äsken maistettuun keskarivaihtoehtoon, makumaailma on aika lailla saman henkinen. Siinä, missä edellinen oli rungoltaan heiveröinen, tämä 5,6-prosenttinen on rotevampi ja ratkaisevasti ”oikeampi” versio….
Muutama jouluolut kalenterin ulkopuolelta
Joulu- tai talvioluita tai sellaisiksi panimoitten markkinointiosastoilla nimettyjä on nyt markkinoilla niin paljon, että jos niistä kaikista valmistaisi joulukalenterin, ensi luukun pitäisi olla jossain kaukana alkusyksyssä. Koska Nakit ja Muusan joulukalenteri on perinteinen, vain 24-luukkuinen, on näillä sivuilla siksi yritetty esitellä ja arvioida muitakin jouluisiksi nimettyjä oluita. Kuten tämän kertaiset neljä olutta, Lidlin Meidän Veikko, Mufloni Talviporter, Rekolan Panimon mieto Talven Tähti sekä Olutpajan Jouluolut….
Joulukalenterin 14. päivä: Brewer's Winter Special
Jokunen minuutti 14. päivän puolella tuli oikea hetki tarkistaa, mitä joulukalenteri tarjoaa päivälle, josta jouluaattoon on enää 10 aamua. Käteen tuli juoma-astia, jonka omanlaisesta tyylistä tunnisti Saimaan Juomatehtaan tuotteeksi. Etiketissä kukkii lievä tautologia: Brewer’s Special Winter Special. Prosentteja ruokakauppaoluessa on 4,7. Lasiin kaadettaessa nousee nätti, maitosuklaan värinen pumpulinen vaahto, joka kylläkin laskee pian. Väri on hyvin tumma, melkein musta….