Porin Beer Hunterin Mika Tuhkanen on etevä oluenpanija ja on myös tutkinut tarkkaan kaikkien suomalaisten porterien ja stoutien äidin, isän, vaarin ja mummun eli Koffin Portterin tekemiset ja olemiset. Tulos on tämä. Sitä en ihan sisäistä, että tuotos on nimetty talviportteriksi, kun siinä ei talvea ole kuin nimessä. Tai niin, ovathan portterit toki kylmällä lämmittäviä juomia – olletikin, kun prosentteja on olueen kehitelty Alkon mitassa kokonaset kuusi. Portterien tapaan tämäkin on sysimustaa ja tuoksuu vahvasti kahville ja suklaalle.
Maussa toistelevat paahtomaltaista irronneet kahvimaiset ja suklaiset aromit, mutta nyt rinnalla on pientä kitkerää palaneisuutta. Katkeroja ei etiketti ilmoita, mutta paljon niitä on – olisikohan jotain puolensataa EBU:a. Loppumaku on kuitenkin makeahkon hedelmäinen ja kun juomaa huljuttelee kyllikseen makureseptoreissaan, hoksaa, millä kujilla liikutaan.
Juupa juu. Poimipa jostain hyvälaatuisesta konvehtirasiasta tumman suklaan kattama konvehti, jolla on sisällään metsäaronia- tai hapankirsikkamarmeladia. Veli löysi siskon ja sisko veljen ja käsi kädessä he lähtivät kohti koivua ja tähteä: nautiskelijan ahnasta hammaskalustoa.
Siinäpä tulikin jo sanotuksi asiayhteys eli (tumman) suklaan kanssa tästä saa, kaksinverroin parempaa. Galwayn kulmilla hörppivät vastaavaa mustejuomaa osterien kera. Kokeillaan, kun osuu kohdalle. Saataisiin sekin jouluinen sidos. Ranskassa kun vastaavasti hotkivat jouluna ostereita. Komeat aasiansillat yli Pohjanmeren!
Pisteet 8,5/10
Vastaa