Kesällä on edessä Olavi Paavolaisen seuran perinteinen kesäretki, tällä kertaa Aunukseen ja Laatokan Karjalaan, muun muassa isoille musiikkijuhlille. En tiedä, minkälaista ruokaa tulevalla matkalla saadaan, mutta olettaisin aiemman pitkän neuvostoajan ja sen jälkeisen ajan uusien tuulien ohjanneen keittotaitoa poispäin traditionaalisesta. Itsekin varttikarjalaisena uskoni karjalaisen kulttuurin vahvuuteen on kuitenkin niin luja, että luulenpa tulevalla reissulla näihin traditioihin törmääväni. Syyvvä pittää, vaikkei tervettä päivää näkis, sanotaan ja me sentään liikumme siellä juhlilla, joiden tarjoomuksissa varmimmin perinteitä kaivetaan esiin myös ruokapöydässä. Ehkäpä eteen jossain käänteessä kannetaan vaikkapa uunipottia ja tsupukoita, todellista karjalaista juhlaruokaa….
