• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Nakit ja Muusa

  • Reseptit
  • Ruokapuhetta
  • Arvostelut

Pistou ja sen soppa: Provencen kesäkeitto

18.5.2021 Kirjoittanut markku Kommentoi

Tv-kokeista sympaattisin, brittiläinen Rick Stein ilahdutti keväällä ystäviään retkeilemällä kuuden jakson verran Ranskassa. Reissu päättyi, melkeinpä luonnostaan, Provenceen ja sen ruoka-aarteisiin. Kuten pistouhun ja pistoukeittoon. Tuo keitto on rakenteeltaan aika lailla samanlainen kuin kotoinen kesäkeitto, välimerellinen toki sisällöltään. Jos et usko, teepä kokeeksi mummin ohjeella kesäkeitto, jätä maito pois ja lättää sekaan pistouta/pestoa, niin sama kaiku on askelten.

Ei kun syömään Provencen soppaa.

Niin kuin moni varmaan tietääkin, tämä Provencen pistou on hyvin läheistä sukua melko lailla tutummalle pestolle, joka on kotoisin Provencen rajan takaa Italian Liguriasta. Sitä rajaa ei siinä ole aina ollut; joskus historiassa Provence, Savoiji, Liguria ja Piemonte ovat olleet kutakuinkin samaa maata. Etenkin Provencen itäosat, Nizzan ja Mentonin seudut ovat kulttuuriltaan yhä varsin italialaisia. Tämän tahnan nimikin on käytännössä oksitaaninkielinen käännös pestosta. Se puolestaan on syntynyt italian verbistä pestare, joka tarkoittaa murskaamista. Samaa latinaperäistä juurta muuten on englannin verbi pestle, joka myös tarkoittaa murskaamista.

Sopan ainekset pilkottuna. Isoin homma tehty.

Peston tyyppinen maustekastike oli tunnettu jo roomalaisaikaan. Silloin puhuttiin moretum-tahnasta, joka tehtiin murskaamalla valkosipulia, suolaa, yrttejä ja juustoa oliiviöljyn ja viinietikan kera. Jo silloin mukaan saattoi tulla myös pinjansiemeniä. Muitakin versioita eri aikoina esiintyi, mutta nykyinen pesto on koostumukseltaan suhteellisen tuore juttu. Nimittäin sen keskeinen aines, basilika (Ocimum basilicum) asettui laajemmin Eurooppaan vasta keskiajalla, ja se mainitaan peston osana tiettävästi ensi kertaa vasta 1863 Giovanni Battista Ratton kirjassa La Cuciniera Genovese. Tässä reseptissä hienonnetaan morttelissa valkosipulia, basilikaa, juustoraastetta, pinjansiemeniä ja oliiviöljyä. Tämä vakiintui klassisen pesto alla genovesen reseptiksi, jota sitten on varioitu monin tavoin.

Pistoun ainekset. Nämä tehosekoittimella soosiksi.

Maantieteellisen ja hallinnollisen yhteiselon aikana ligurialainen resepti siirtyi aikanaan Provenceen, jossa se muuntui pistouksi. Muuten sen ainekset ovat käytännössä samat kuin pestossa, mutta se tehdään ilman pinjansiemeniä. Tähän lienee varsin pätevä käytännön syy: Provencen seudulla ei kasva pinjaa, josta siemeniä saisi. Myöskään juustoa ei aina ole välttämättä pistou-kastikkeessa käytetty; uudempina aikoina tosin melko tavallisesti.

Soppa kiehuu lempeästi.

Pistouta voi käyttää mihin tykkää, mutta erityisesti se mainitaan nimikkokeittonsa, ranskaksi soup au pistou, maustajana ja höystäjänä. Ja kyllä se siinä toimiikin aivan loistavasti. Keiton reseptit vaihtelevat, mutta aina siinä on kesäkurpitsaa, erilaisia papuja, perunaa, sipuleita ja tomaattia. Suurimman osan saa torilta, Turussa ilman muuta DeliVerden kioskilta. Valmistus on varsin helppo. Suurin työ on kasvisten pilkkomisessa.

Soppaa ja pistouta.

Pistou

ainakin ruukullinen basilikan lehtiä

3 kookasta valkosipulinkynttä

80 g hienoksi raastettua parmesaania tai pecorinoa

1,5 dl oliiviöljyä

Soup au pistou

3 rkl oliiviöljyä

1 sipuli tai 3-4 varhaissipulia

2 valkosipulinkynttä

20 cm:n pätkä purjoa

2 porkkanaa

3-4 oksaa timjamia

1 kesäkurpitsa

1 prk tomaattimurskaa

3 kookasta perunaa

1,5 l vettä

400 g valkoisia säilöpapuja

1 pss pakastepapuja

  1. Tee ensin pistou. Laita basilikan lehdet, valkosipulit ja juustoraaste kulhoon ja hienonna ne sauvasekoittimella. Lisää öljy vähitellen, kunnes tahna on sopivan paksua. Mausta suolalla ja pippurilla.
  2. Kuori ja pilko sipulit, porkkanat, kesäkurpitsa ja perunat, kalttaa ja pilko tomaatit. Laita kookas, paksupohjainen kattila levylle ja kuumenna siinä oliiviöljy. Lisää sipuli, valkosipuli, purjo ja porkkanat. Kuullota, älä anna ruskistua.
  3. Lisää sipulien joukkoon timjami, kesäkurpitsa, tomaatit tai tomaattimurska, perunat ja vesi. Mausta suolalla ja pippurilla. Keittele kevyesti kuplien parikymmentä minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää pavut liemineen ja keitä vielä noin 10 minuuttia.
  4. Vie tarjolle ja asettele pöytään pistou ja korillinen rapeakuorista leipää. Kuiva provencen roseeviini on ruoalle kelpo kumppani.

    Päätös Rick Steinin tapaan.

Edellinen artikkeli: « Makkarasoppa – lyhyt kulttuurihistoria
Seuraava artikkeli: Kas kas, munakas »

Lukijan vuorovaikutus

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Cataplanan jäljillä Algarvessa
  • Nestemäinen salaatti
  • ”Siinä on ajuruohoa mausteena”
  • Kotkan posso ei ole possu
  • Luutnantti Lindströmin punajuuripihvi

Avainsanat

Alsace anis Ateneum Beer Hunter bock flammekueche Georgia helles Hyvä Tuomas IPA jouluolut julbock juusto kaali kaalikääryle kala karitsanmaksa khinkali kinkku Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lammas Lapin Kulta Lervig Lidl Liedon lihakauppa lipeäkala livekala maito makkara maksa Malmgård Mami olut Olutpaja Olvi pale ale peruna Rekolan Panimo siika sika silakka Sinebrychoff Stadin Panimo talviolut Vakka-Suomen Panimo

Viimeisimmät kommentit

  • Amy: Porkkana on kelpo porkkana
  • Markus Loisa: Haggis, tuo skottien lahja outoja ruokia pelkäävälle
  • markku: Kansallinen silakkalaatikko
  • Raimo Handolin: Kansallinen silakkalaatikko
  • MAKKARA – TUO MUOTTIIN TEHTY ELINTARVIKE – Molekyyligastronomia: Makkarassa on kaksi päätä

Arkistot

  • tammikuu 2025
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • elokuu 2023
  • toukokuu 2023
  • heinäkuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • lokakuu 2018
  • elokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015

Kategoriat

  • Alkuruoka
  • Arvostelut
  • Juomat
  • Juomat A-Ö
  • Kala
  • Kasvista
  • Kirjat
  • Leikelautanen
  • Liha
  • Makiat
  • Makkara
  • Makkara
  • Markku
  • Matkalla
  • Olut
  • Peruna
  • Reseptit
  • Ruokakaupat
  • Ruokapuhetta
  • Ruokasanakirja
  • Sika
  • Sillisalaatti
  • Syötävä taide
  • Syöttölät
  • Väkevät
  • Viinit
  • Ykköset
  • Yleinen
  • Yleiset

Footer

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Copyright © 2025 · Nakit ja Muusa